21. toukokuuta 2011

R.S.V.P. eli vastausta pyydetään

Posted by with 2 comments

Harvoin käy niin, ainakin minulle, että juhlien lähestyessä loppuaan huomaa, että ei ole päässyt lainkaan osalliseksi notkuvan pöydän antimista ja seuraavana päivänä vaaka näyttää muutamaa sataa grammaa vähemmän.

Eiliset juhlat oli tällainen harvinaisuus.

Syy siihen on yksinkertainen. Emännöin “Citizen Kate” -kansalaisuusjuhliani, enkä yksinkertaisesti ehtinyt syödä, sillä jokainen vieras halusi keskustella kanssani. Hyvä jos sain siemaistua viiniä silloin tällöin noin 50 vierasta viihdyttäessäni. Illan päätteeksi kurkku oli karhea. Eikä ihme. Olinhan puhunut kuin Runeberg lähes 5 tuntia!

Juhlat olivat onnistuneet ja herkkuja jäi vielä seuraavillekin päiville, joten saan varmasti niistä osani.

emily post etiquette

Mutta juhlia järjestäessäni törmäsin siihen ikävään tosiasiaan, että mielestäni normaalit hyvät tavat ovat unohtuneet monilta. Esimerkkinä mainittakoon niinkin yksinkertainen asia kuin kutsuun vastaaminen (R.S.V.P., eli “olkaa hyvä ja vastatkaa, repondez s’il vous plait”). Ymmärtäisin ilmiön paremmin, jos elettäisiin menneitä aikoja, jolloin kutsuun vastaaminen tapahtui joko postitse tai puhelimitse ja vaati siten jonkin verran enemmän aikaa ja energiaa. Mutta tänä päivänä teknologia on antanut niin monta helppoa vaihtoehtoa. Voiko olla helpompaa tapaa kuin esimerkiksi evite-palvelun tarjoama raksi ruutuun YES, NO tai MAYBE. Silti noin 130 kutsutusta reilut 50 ei vaivautunut vastaamaan lainkaan.

Vielä raivostuttavampaa kutsujen järjestäjän kannalta tietysti ovat ne ihmiset, jotka vastaavat kyllä, mutta eivät vaivaudu paikalle, eivätkä myöskään vaivaudu pahoittelemaan sitä, että eivät pääse juhliin.

Tietysti tiesin jo kutsuja lähettäessäni, että suurin osa 130+avecista ei pääse paikalle, sillä amerikkalaiset ovat kiireistä kansaa. Meillekin kutsuja tulee usein, eikä kaikkiin kemuihin yksinkertaisesti pääse osallistumaan vaikka kuinka haluaisi. En olisi pahoittanut mieltäni ei-vastauksista. Mutta en ole kuitenkaan ajatustenlukija. Ruokaa ja juomaa varatessani pari päivää ennen juhlia, minulla ei ollut sataprosenttista tietoa siitä, tuleeko juhliin 30 vai 130 ihmistä. Osa kutsun saaneista ilmaantui, vaikka eivät olleet etukäteen ilmoittaneet tulostaan.

Olen toki järjestänyt juhlia ennenkin, mutta muistini mukaan vieraslistan hallinnointi ei ole ollut näin mutkikasta. Tämä vahvistaa näkemystäni siitä, että perustavaa laatua olevat käytöstavat ovat yhä enemmän hukassa 2010-luvulla. Enkä puhu nyt siitä, mitä haarukkaa pitää käyttää, vaan yksinkertaisesta säännöstä: toisten huomioon ottamisesta. Sillä loppujen lopuksi etiketti ja hyvät tavat ovat juuri sitä toisen ihmisen huomioon ottamista. Luulen, että suurin osa vieraslistan ihmisistä toivoisivat selkeää vastausta kutsutuilta omia juhlia järjestäessään.

Bill ei toki ottanut asiaa kovin vakavasti. Tämä on kuulemma hyvinkin normaali amerikkalainen ilmiö. Minä en kuitenkaan malttanut olla ottamatta etikettikirjaa käteeni. Emily Post, edesmennyt amerikkalainen tapakasvattaja muotoili kaipaamani vastauksen näin:

RSVP velvoittaa kaikki kutsun saaneita vastaamaan joko myönteisesti tai kielteisesti. (An RSVP obligates all invitees to send their acceptance or regrets.)

Ja sitten niistä jotka eivät vaivautuneet paikalle, Emily Post toteaa:

Ei ole koskaan hyväksyttävää vastata kutsuun myöntävästi ja sitten jättää tulematta paikalle. (It’s never acceptable to accept an invitation and then fail to show up.)

Hyvistä tavoista voisi jatkaa kai loputtomiin, mutta tämä riittänee tällä kertaa. Aikaa vievistä järjestelyistä huolimatta eiliset juhlat olivat oikein onnistuneet. Paikalle saapuneet ystävät ja tuttavat näyttivät nauttivan olostaan, joka minulle emäntänä oli se kaikkein paras lahja. Seuraaviin juhliin taidan kuitenkin karsia kutsulistaa rankemmalla kädellä ja siten säästää omia hermojani … 

palaute:

2 kommenttia:

  1. Itse en ole koskaan suuria juhlia jarjestanyt, mutta muilta aina kuulee naista suunnitteluongelmista kun ihmismaaraa on niin vaikea arvioida. Ihmiset eivat halua sitoutua mihinkaan kuin vasta paivaa ennen tapahtumaa ja sehan ei oikein sovi jos tarjoiluja pitaa miettia.

    Mutta onneksi olkoon ja Happy 4th of July!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista Katz NYC ja kesälomaterveiset Suomesta! Mukava kuulla, että muillakin on ollut vastaavia ongelmia. Ilmeisesti ihmiset yleisesti odottavat, että jotain parempaa/tärkeämpää tulee kohdalle... Jos ei, niin sitten saattavat ilmestyä juhliin!

    Kiitos myös onnitteluista! Itsenäisyyspäivä sujui tänäkin vuonna Suomessa, mutta tällä kertaa sain kuitenkin viettää sen mieheni kanssa ... ensimmäisen kerran sitten vuoden 2006!

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!