Kun kaiuttimista kuului “Gentlemen, start your engines”, tiesin olevani pulassa. Muistin setäni sanoneen pari päivää aikaisemmin jotain korvatulppien tarpeellisuudesta. Sivuutin tuolloin kommentin hymyllä… Taitaa olla niin, että useimmiten en ota vanhempien ja viisaampien kultaisia sääntöjä kovin vakavasti, ennen kuin huomaan ne todella tarpeellisiksi…
Kun autot ajoivat ohitse toisella lämmittelykierroksella, eteeni ilmestyi kuin taivaasta tippuen “Army wives” -pakkaus. Korvatulpat! Vieressäni istuva ystävällinen herra New Jerseystä oli varustautunut minua paremmin päivän kisaan, ja tarjosi minulle ja Billille korvatulpat! Ne pelastivat päiväni, sillä moottorien jylinä oli korvia särkevä.
Kyseessä oli minun ensimmäinen visiittini Daytonan autoradalle (Daytona International Speedway) ja ensimmäinen NASCAR-kisa. Formula ykköset toki ovat minulle TV:stä tuttuja, varsinkin Mika Häkkisen aikakaudella, mutta NASCARista en tainnut ennen lauantaita tietää juuri muuta kuin nimen.
Seuraavat kolmisen tuntia antoivat oivan esittelyn kyseiseen lajiin, vaikka vasta seuraavana päivänä, sunnuntaina, ajettiin se tärkein kisa, Daytona 500 (johon meillä ei ollut lippuja).
Vaikka kyseessä ei ollutkaan Daytona 500, päivään mahtui kuitenkin ihmettelemisen aihetta. Amerikkalaiseen tapaan kilpailu alkoi kansallislaululla, jonka viimeisen nuotin jälkeen kaksi armeijan hävittäjää tekivät komean ylilennon. Danica Patrick, kisan ainoa naiskuljettaja teki historiaa ja johti kisaa kierroksen verran, ollen ensimmäinen naiskuljettaja, joka on johtanut NASCAR Nationwide Series -kilpailua. Minä pidin kuitenkin peukkuja Dale Earnhardt Juniorille. Olihan kulunut 10 vuotta hänen isänsä, Dale Earnhardtin kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta.
Varikkopysähdyksiä.
Päivä oli onnistunut. Se oli uusi kokemus minulle, mutta tärkeä myös miehelleni, joka edellisen kerran NASCAR-kilpailua Daytonassa katsoessaan oli todistanut Dale Earnhardtin onnettomuuden. Tällä kertaa pelti kolisi useampaan otteeseen, mutta kukaan ajajista ei loukkaantunut. Luulen, että ulosajojen suurehkoon määrään vaikutti uusi ja outo kokeilu, kahden auton “tandem-ajo”, jossa jälkimmäinen auto ikään kuin työntää ensimmäistä autoa…. (Viralliset kuvat kertonevat enemmän…)
Niin, ja kuulokin säilyi, joten en voi olla muuta kuin tyytyväinen!
0 kommentit:
Lähetä kommentti