Tunnettu tosiasia on, että kunnollista, suomalaiseen makuun sopivaa ruisleipää on mahdotonta löytää Orlandon kaupoista – siksi leivät on leivottava itse -- mutta kun jauhojenkin ostaminen vaatii luovuutta ja aikaa, ruisleivän leivonnasta tulee varsinainen näytelmä.
Järsin toissapäivänä edellisen leipäsatsin jämiä ja sain inspiraation leipoa lisää ruisleipää ennen kuin nämä on syöty loppuun. Laitoin projektin aluilleen tiistaina, vaikka huomasin, että ruisjauhot alkavat olla lopuillaan. Tarvitsisin niitä enemmän vasta seuraavana päivänä, joten mikäs kiire tässä oli rynnätä kauppaan…
Eilen lähdin ruisjauhoja hakemaan ja kuinka ollakaan – lähikaupan hyllyssä ei ollut ruisjauhoja! Eipä tässä mitään hätää, ajattelin, kurvaan seuraavaan kauppaan, joka on vain viiden minuutin ajomatkan päässä. Kun sieltäkään ei silmään osunut ruisjauhoja, alkoi paniikki hiipiä sisimpään -- minulla oli projekti jo aluillaan ja tarvitsisin jauhoja parin tunnin sisällä. Muutoin saisin heittää roskakoppaan taikinajuuren, joka oli jo muhimassa...
Ei muuta kuin nokka kohti seuraavaa ruokakauppaa, johon oli jo hieman pidempi matka. Jos jauhoja ei ole täälläkään, ajattelin, niin mihinhän sitä seuraavaksi menisi? Kolmas kerta toden sanoi, onneksi, ja hyllyssä oli “vanhan ajan” ruisjauhoja! Ostin saman tien kaksi pakettia, jotta jauhot eivät loppuisi heti kättelyssä.
Vanhan ajan ruisjauhoja. Laatua vuodesta 1882.
Kotiin palatessani tunsin itseni “vanhan ajan” siirtolaiseksi, jolla oli “vanhan ajan” ruisjauhoja kauppakassissa, valmiina kertomaan naapurin rouville, että näin meillä on tapana leipoa “vanhalla mantereella”…
Kaikkeen sitä joutuu ruisleipähimon ajamana. On kai lopultakin uskottava, että amerikkalaiset eivät ole rukiin ystäviä! Seuraavalla kerralla aion kuitenkin varmistaa hyvissä ajoin ennen leivontaurakkaa, että minulla on riittävästi jauhoja kotona.
3 kommentit:
Lake Worthissa on ihan leipuri joka leipoo -suoraan sanottuna- parempaa ruislimppua kuin monet leipurit Suomessa! Jos vain on asiaa sinnepäin niin kannattaa varata yksi tyhjä matkalaukku leipiä varten. :)
Kiitos vinkistä, Killi! Muistatko leipomon nimen ja/tai yhteystiedot, niin voisin kokeilla kun seuraavan kerran käyn siellä suunnassa.
Ei mitään muistikuvaa mutta Lake Worthissa on melko aktiivinen suomalaisyhteisö ja joku Suomikerhokin siellä on. Luultavasti googlettamalla selviää kerhon yhteystiedot ja sieltä lähtisin etsimään leipomon nimeä.
Lähetä kommentti